Tuoppi näyttää kutakuinkin täydelliseltä: erittäin kermainen vaahto ja olutkin kauniin rubiininpunaista. Nuuhkaisu tuopista, vastassa on makean hedelmäinen humala ja pehmeä maltaan paahde. Myös jotain epämääräisen tiukkaa tunkkaisuutta, joka muistuttaa kovasti moneen kertaan käytettyä muovista humalapussia. Oluen hieman lämmettyä tämä outo piirre onneksi kääntyy maltaisemmalle tielle. Tarkempi tutkiskelu antaa tummaa karamellia, kukkean persikkaista humalaa, hieman kahvia ja tuhkaa. Paahteisuus on miellyttävän pehmeä, hieman hapan kauttaaltaan. Lopussa kuivakka humalointi saa puumaisia ja hieman nahkeita sävyjä. Pähkinää ja aavistus tummaa suklaata silaa tämän vahvuisekseen runsaan oluen. Juotavuus on huikea, kuohkeutta ja tuoreutta riittää. Mitenkähän hyvin tämä toimisikaan aivan tuoreena hanasta? Mielenkiintoinen tapaus, kuivan stoutin ja ipan piirteen paritettu onnistuneesti. Tervetuloa vaan Kaijonharjun Tokmannin hyllyyn... PISTEET: 39/50
Published with Blogger-droid v1.5.2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti