17.4.2013

Kotiolutta lasissa: Predatory Brewing Kölner Citra


Kotipolttoinen Kölsch-viritelmä hapottui melko hitaasti, ilmeisesti pitkähkö viileäsäilytys ja normaalia useampi pönttöjen vaihto oli syynä moiseen. Hiivaa onkin suodattamattomaksi todella vähän ja ulkonäkö siten mukavan kirkas. Nyt olut alkaa olla happojen puolestä kuitenkin juomakunnossa. Muistin virkistämiseksi kerrattakoon, että tähän olueen tekaisin hyvinkin perinteisen Kölschin mallaspohjan, mutta humaloin keitoksen esikuviaan avokätisemmin käyttäen amerikkalaista Citra-humalaa ja erikoisempaa aikataulutusta. Tästä jätin perinteisen humalien 60 min katkerolisäyksen pois ja hoidin 40 IBUa katkeroita ensivierrehumaloinnilla ja 20 min keittolisäyksellä. Tekovaiheista löytyy lisää tekstiä täältä. Olut kävi hieman kuivemmaksi kuin odottelin, joten potkua (5,2 %) on hieman enemmän kuin Kölscissä yleensä. Kuivaahan sen pitää toisaalta ollakin. Noh, kokeillaan!

Kölner Citra on siis lähes kirkas olut. Hiiva (tai kylmäsaostuma) näkyy oljenkeltaisessa värissä vain hienoisena utuisuutena. Puhtaan valkoinen vaahto on kapeassa kölschlasissa (eli stangessa) keskikokoinen ja löysän pitsinen. Tuoksussa Citran tuoma sitruksisuus, vihreä viinirypäle ja melko tiukka yrttisyys ovat paraatipaikalla, mutta aivan täysin ne eivät kuitenkaan showta varasta kuivan jyväiseltä pilsmaltaalta. Hieman hiivakannalle ominaista hedelmää löytyy myös, ehkä aavistus myös jotain kuivahedelmöistä makeutta. Maku on aavistuksen leipäisän maltainen, mutta yleisilmeeltään kuiva. Alkuun humalalointi tuntuu kevyeltä, mikä tekee suutuntumasta aavistuksen öljyisen maltaiselta. Loppua kohti mäntyiset katkerot kuitenkin liukuvat vääjämättä kielelle - juuri tätä efektiä hain humaloinnin aikataulutuksella. Jälkimaussa humalan nipistely jatkuu raikkaana, mutta ei peitä aavistuksen paahteisen kuivaa maltaisuutta. Raikas katkero kuivattaa kuitenkin suuta sen verran, että uutta hörppyä tekee pian mieli. Mallasrunko on ehkä luokkaa kevyehkö-keskitäyteläinen, tähän olueen melko passeli. Hiilihappoa saisi edelleen olla aavistus lisää, mutta eipä tuo pieni pyöreys pahemmin haittaa. Kokonaisuus ei ole missään nimessä mitään ektreemiä tai muuta pöyhistelyä, mutta mielestäni varsin näppärä sessio-olut. Humalaa on riittävästi pahimpaan himoon ja mallas maistuu mukavan tuoreelta. Humaloinnistaan huolimatta tämä haiskahtaa mielestäni selvästi enemmän saksalaiselta kuin amerikkalaiselta oluelta. Selvästi plussan puoelle jää tämä kokeilu. Survaisin pullon Kölner Citran tänään pakettiin ja lähetin kohti Rovaniemeä, joten riippumattomampia arvioita on tarjolla ensi viikolla  Radio Säteilyn Panimo-ohjelmassa, mikäli Itella ei kuse hommia.

Panemisiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti