Ja vielä session lopuksi norjalaista savuohraviiniä peräti vuoden bourbontynnyrissä kypsytettynä versiona. Systembolagetista tämäkin on roudattu. Kovamaineisen oluen perusveriotakin olen onnistunut kiertämään, joten tästä erikoisversiosta minulla ei ole juuri ennakkoluuloja. 11 %, joten pikkupullosta riittää neljälle maistiaiset.
Tumman kuparinruskeaa, aavistuksen sameaa ja vaahtoamiseltaan minimaalista barley winea. Tuoksu on voimakkaasti pyökkisavuinen ja tervainen, muistuttaa paljon tervaleijonapastilleja. Hieman alkoholista ja hapanta marjaisuuttakin on, selvästi myös brettan nahkaisuutta. Onkohan tässä kaikki aivan kunnossa? Bourbonin vaniljaa en tästä kyllä löydä hakeallakaan, tammea kylläkin. Viinimäistä, voimakkaasti brettaisen hapanta ja tervaisen savuista makua vailla barley winen maltaisuutta tai makeutta - hyvin erikoista siis. Ei tämä ole toisaalta pahaakaan varsinaisesti. Vähän kyllä silti epäilen kontaminaation tarkoituksellisuutta. Onko tämä pelkästään vuoden tynnyrikypsytyksen tulosta? Jälkimaku on hyvin kuiva ja tamminen, marjaisa ja savuinen. Runko on öljyinen ja lähes hapoton. Melko skitsofreninen paketti, joka kuitenkin pysyy yllättävästi kasassa näin pieninä määrinä maistettuna. Kokonainen 0,25 l. pullo olisi ainakin minulle liikaa. PISTEET: 33/50
En ole olutta maistanut, mutta yleensähän se menee juuri niin, että pidempi aika tynnyrissä, niin vähemmän bourbonia ja enemmän tammea. Eli siltä osin odotettava havainto. Täytyy koittaa metsästää käsiin, vaikka kovin ylistävä blogisti ei olutta kohtaan ollutkaan.
VastaaPoista