22.11.2010

Käymistilassa


Viikonlopun aikana ehti kiitettävästi harrastamaan. Perjantaina illalla kokoontui biologikiltamme olutkerho kanssa pieneen jouluolutpruuviin. Testipenkissä olivat Liefmans Cuvée Brut, Anchor Our Special Ale, Malmgård Arctic Circle ja Mikkeller Santa's Little Helper. Osallistujia kertyi sekoilun jälkeen noin 12 kipaletta, mikä on ollu aika vakio viimevuosina. Ensikertalaisia oli ilahduttavasti kaiketi neljä. Yllättävästi järjestelyä tuokin määrä yhdeltä mieheltä vaati oluiden kuskailuineen ja esittelykaavakkeineen kaikkineen. Sekoilu ilmoittaumisten kanssa johti lopulta siihen, että unohdin yhden henkilön laskuista kokonaan. Jakamisella tästäkin noloudelta onneksi selvittiin. Oluetkin maistuivat. Eniten kehuja taisi kerätä Santa's Little Helper, krittiikkiä taas hapan Cuvée Brut tai Arctic Circle.

Lauantaina vein kuusi oluttani testattavaksi toiselle oululaiselle olutblogistille. Oli mukava tutustua ja turista Leskisessä tuopillisen ääressä pitkän linjan olutharrastajan kanssa. Eipä näitä tilanteita Olussa liikaa ole tarjoutunut. Arden arvioita tekeleistäni voi lueskella hänen blogistaan lähitulevaisuudessa. Säälipisteitä ei kuulemma anneta, mikä on tietysti pelkästään oikein =)

Kotipuolessa työnimellä "VattuSkotti" kulkeva satsi on nyt pörissyt 17 asteen lämpötilassa reippaan vuorokauden. Aika reipasta tahtia tuntuisi skottihiiva pitävän, vaikka startteri aloitti hitaasti. Eilinen panopäivä meni rutiinilla, ei mitään isompaa häslinkiä. Kokeilin nyt ensimmäistä kertaan keittää paksuimman osan viereestä kokoon ja saada siten aikaan ns. kattilakaramellisoitumista. Lopulta lähes siirappisen paksuksi kutistunut kolme litrainen oli maultaan melko muikea ja hieno karamellin aromi leijui ympäri kämppää. Primaarikäyminen lienee ohi viidessä päivässä, eli loppuviikosta vatut pääsevät mukaan prosessiin. Koska aiempia kokemuksia vatuista oluenpanossa ei ole ja muidenkin mielikuvat sopivista annostuksista ovat aika vaihtelevat, aloittelen aika varovasti. Sama pätee vaniljaan, jota on nyt ollut votkassa uuttumassa tangollisen verran jo useamman päivän. Tavoitteena on kuitenkin maltainen olut maustettuna vatuilla ja vaniljalla, ei vaniljaista vattumehua maltaisella sivumaulla. Saapa nähdä, miten äijän käy.

4 kommenttia:

  1. Pakko heittää tuosta vaniljatangosta omakohtainen kokemus. Eli tein vaniljalla ryyditettyä brown alea, pitälle samalla metodilla. Eli 1-2dl hyvää 7v rommia ja tangon sisus kaavittuna ja lopputanko muuten pätkittynä sekaan, viikon liotuksen jälkeen sekondääriin. No nyt n. 5-7 pulloa juotuani en vaniljaa ole löytänyt kuin yhdestä ja siinä se puski aivan liikaa läpi. Toiv. sulla käy parempi tuuri.
    ps. Omassa pruuvissamme taas Liefmans pyyhki pöytää mikkelerillä. t. Johnny Rio

    VastaaPoista
  2. Mukava oli minustakin tutustua nuorempaan nousevaan polveen :) Sunnuntaina iskenyt flunssa on viivastyttänyt Esox-oluiden arvioimista, mutta toivottavasti pääsen kohta asiaan.

    VastaaPoista
  3. Johnny: oliko sulla kuinka iso satsi kyseessä? Mun kokeilu on vain n. 14 l, enkä siksi uskaltanut enempää laittaa vaniljaa. Se kun peittää kaiken alleen jos menee överiksi.

    Lueskelin jenkkifoorumeilta, että parikin tankoa/5 gallonaa pitäisi jo antaa reilusi makua. Tiedä sitten, onko heillä siellä parempilaatuisia tankoja tarjolla.

    VastaaPoista
  4. 1 tanko/15l satsi. Korkkasin uuden pullon tänään. Tästä vaniljan nipinnapin erottaa kun oikein nuuhkii, taitaa olla tuuripeliä pullojen osalta, tai sitten olisi pitänyt antaa olla kakkospytyssä yli 2,5 viikkoa.

    t. Johnny Rio

    VastaaPoista