Välillä muutakin kuin jouluolutta. Tilaa kaappiin... Italia on niitä kuumimpia olutmaita, ollut jo jokusia vuosia. Viinimaan pienpanimon ovat nousseet maineeseen maailmalla ja jalojuomista kiinnostunut yleisö tuntee nyt pelkän Peroni Nastro Azzurron lisäksi jo Revelation Cat:n, Birrificio Italianon ja monet muut. Totta puhuen, eipä ole Italian olutvallankumous Oulun kuvioita juuri järisyttänyt. Alkoon on nyt kuitenkin saatu Theresianer Strong Ale, joka edustaa kai niitä Italian vähän ilmeikkäämpiä panimoita. En voi kyllä väittää tietäväni panimosta mitään ennakolta. Ratebeer luokittelee tämän englantilaistyyliseksi vahvaksi aleksi. Mielenkiinnolla tätä lähden testaamaan.
Olut on väriltään meripihkanruskea. Tuote on filtrattu, niin kirkkaalta se lasissa näyttää eikä hiivaa löydy pullostakaan. Vaahto on melko kermainen ja pitsinen, mutta se katoaa lopulta kokonaan. Jäähdytin olutta liikaa, kylmänä tuoksu on jotenkin päärynäsiiderimäinen ja alkoholinen. Lämpöjen hieman noustessa päärynä vaihtuu tunkkaisenmakeaan karamellimaltaisuuteen. Kuivahedelmää, jopa rusinaa sekoittuu joukkoon. Ehkä aavistus pähkinääkin siellä jossakin on ja aavistus ruohoisen yrttistä humalaa häilyy taustalla. Jälkimaku on melko imelästi karamellinen, mutta annos kuivempaa hedelmää hetkeä myöhemmin parantaa tilannetta paljon. Kunnon humaloinnista ei tosin voi puhua ja alkoholisuuskin häiritsee viileän oluen suutuntua. Tämä pitää näköjään juoda lämpimä, jolloin maut tasoittuvat ja miellyttävä hedelmäisyys pääsee oikeuksiinsa. Harvoin lämpötila näin paljon vaikuttaa. Suutuntuma on melko täyteläinen, jokseenkin nihkeä ja matalahiilihappoinen. Theresianer Strong Ale ei vakuuta täysin, mutta kunnolla lämmenneenä siitä löytyy kuitenkin mukavan hedelmäisiä ominaisuuksia. Pisteet: 26/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti