30.11.2011

Orkney Dark Island Reserve

Omaa tenttiahdistustani helpottamaan ja kumppanin ensimmäisen tieteellisen artikkelin julkaisun kunniaksi nappasin kaapista skottipanimo Orkneyn Dark Island Reserven, jonka olen tuliaispullona haltuuni saanut. Taannoin kokeilemaani ja varsin päteväksi havaitsemaani perusversiota selvästi tanakampi, pyöreät 10 % vahva Reserve on RB:n luokittelun mukaan barley wine. Tämä vahvempi versio on myös viettänyt kolme kuukautta Dalmore-viskitynnyrissä. Tyylikkäästi etiketöity, patenttikorkilla suljettu ja sinetöity 0,75 l pullo on täytetty melko tarkalleen vuosi sitten (25.11.2010). Ennakkokehujen perusteella tässä pitäisi olla aika herkku jaettavaksi.

Dark Island Reserva on väriltään synkän ruskea, niukka mutta kermainen vaahto on sekin rusehtava. Tuoksussa viskitynnyri ei onneksi ole dominoiva elementti, vaikka selkeästi erottuukin. Tasapuolisen vahvasti mukana on makeasti paahteista limpunkuorta, aavistus savua, kuivattua taatelia ja persikkaa sekä viinikumimaista hiivaisuutta. Huoneenlämpöön päästessään olut on tuoksu avautuu entisestään, ja aromilasia pyörittelemällä olin löytävinäni myös aavistuksen appelsiinikuorta ja karviaismarjaa. Luultavasti alkoholin ja paahteisuuden yhteisvaikutuksesta syntyy myös hieman lääkemäistä yrttisyyttä ja lakritsia. Tynnyrikypsytys tuo olueen hienostuneen puumaisen ja aavistuksen vaniljaisen säväyksen. Maku alkaa lakritsisen suolaisena ja samaan aikaan karamellisen makeana sekä paahteisena. Mitenkään yltiömaltainen tämä ei voltteihinsa nähden ole ja jälkimaku on yllättävänkin kuiva. Napakan puumainen ja viipyilevasti suklainen, aavistuksen kahvinen ja alkoholin ansiosta hieman lämmittävä loppuveto. Katkeroita on monien skottioluden tapaan niukasti. Lievä maitosokerisuus korostaa samettisen liukasta vaikutelmaa. Perinteisen "ohraviinimäinen" tämä ei ole, sillä suutuntuman täyteläisyys jää oppikirjojen siirappisia esimerkkejä ohuemmaksi. Sehän on kuitenkin vain keinotekoisen luokittelun, eikä itse oluen ongelma. Dark Island Reserve vaatii tiettyä perehtymistä ja pyörittelyä päästäkseen täysin oikeuksiinsa, mutta vaiva palkitsee mielenkintoisella ja monimuotoisella olutelämyksellä. Mitään sessiokamaa tämä ei siis ole. Kypsytyspotentiaalia luulisi kuitenkin löytyvän, mutta eipä ole mitä kypsyttää. PISTEET: 38/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti