Todella mielenkiintoinen Stonen juhlaolut vie uudehkon oluttyylin, Black IPA:n (tai Cascadian Dark Alen, joka on mielstäni kuvaavampi ja käytän siis jatkossa sitä), toiseen ulottuvuuteen pakkaamalla mallasta mukaan sen verran runsaasti, että alkoholiakin on syntynyt 10,8%:n verran. Kiinnostusta lisää entisestään se, että pullotin eilen ensimmäisen yritelmäni Cascadian Dark Ale:sta. Omani tosin on ~6,2% vahvuisena lähtökohdiltaan varsin erilainen tähän verrattuna. Huhujen perusteella tässä Stonen tuotoksessa pitäisi kuitenkin olla yksi tyylisuunnan malliesimerkkejä.
Ölyisenä lasiin kaatuva olut on juuri niin musta kuin olla voi. Ohuehko, kermaisen pitsinen vaahto on sekin saanut beigeä väriä. Humalaa löytyy taas kukkurakaupalla, tällä kertaa aromi on hieman kiperämmän pihkaista ja yrttistä sorttia, mutta makeamman persikkaista hedelmää tässäkin on taustalla. Maltaisuus on tuoksussa harvinaisen massiivisena mukana, kuivakka paahteisuus muistuttaa lähinnä palanutta limpunkuorta ja hieman vaaleapaahtoista kahvia ja lakritsaistakin. Paahde sekoittuu hienosti makeampaan karamellisuuteen oluen lämmetessä. Muistuttaa selvästi kevyemmän pään imperial stouteja, mutta makea kuivahedelmäisyys on tässä marginaalista. Jykevästi maltaisessa maussa karamellinen makeus pysyy taustalla rehellisen ohraisuuden hallitessa, voimakas paahteisuus kääntyy hieman suolaiseen suuntaan. Jälkimaussa on kuitenkin se muikea karamellin sävy, jota kaipaan voimakasta katkeruutta tasapainottamaan. Vahvuuteen nähden hyvin kuiva jälkimaku on nautinnollisen katkera, hienosti on humalien hedelmäistä makua saatu säilymään myöhäisiin vaiheisiin saakka. Kuivahumalointi lienee ollut melko röyhkeä. Paksu, silkkisen pehmeä suutuntuma kuljettaa makunautintoa kauniisti alusta katkeraan loppuun. Kokonaisuus tuntuu todella hiotulta, rohkealta ja ryhdikkäältä. Vakuuttavimpia juomiani oluita pitkään aikaan, en keksi tästä oikeastaan mitään huomautettavaa. PISTEET: 43/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti