Bamberg 29.2.-3.2.

Päivä 1.

"Junamatkalla Kölnistä Bambergiin maisemat vaihtelivat jyrkkäpiirteisten jokilaaksojen viiniviljelmistä suunnattomien peltoaavojen keskellä nököttäviin pikkukaupunkeihin. Bamberg on rakennettu Reignitzjoen haarojen puristukseen ja vesi virtaa läpi kaupungin historiallisen keskustan useammassa uomassa.  Maasto on mukavan kumpuilevaa ja kaikki oleellisimmat kokemukset ovat helposti kävelymatkan päässä toisistaan. Valtavan kaunista, persoonallisesti rakennettua ja ainakin tähän aikaan vuodesta rauhallista. Turisteja ei juuri näy, mikä Bruggen ryysiksen jälkeen tuntuu suoranaiselta ihmeeltä. Ja olut: se on läsnä kaikkialla. Pikkukaupungin yhdeksän panimoa ja lukuisat oluttuvat pitävät huolen, ettei juomahuolto petä. Oluenpanon perinteistä on pidetty kiinni, joten täällä ei tarvitse tärkkelyksellä jatkettua kuraa litkiä. Olutkulttuurista kiinnostuneelle Bamberg on unelmakohde, joten eipä tarvinnut pitkään arpoa liikkeellelähtöä hostelliin kirjauduttuani."

Brauerei Heller (Schlenkerla)
Reissun suunnitteluvaiheesta asti oli itsestään selvää, että ensimmäisen Bambergissa nauttimani oluen on oltava Schlenkerla Aecht Rauchbier Märzen. Kauas kantoi se viisi vuotta sitten ainejärjetön olutkerhon kokoontumisessa ensimmäistä kertaa maistettu Märzen! Enpä olisi tuolloin uskonut joskus päätyväni tänne savuoluen syntysijoille. Schlenkerlan oluttupa on suuri ja perinteiseen tyyliin puupaneloitu, koristeellinen ja siisti. Verhoissa on humalakuosi - eipä taida olla Marimekkoa. Essuasuihin pukeutuneet naistarjoilijat kantavat taukoamatta ruokaa ja juomaa pääaisassa keski-iän ylittäneelle asiakaskunnalle. Kasviksia suosivana minua huvittaa nämä saksalaiset ruokaperinteet: vieressä setä syö possua maksamakkaralla. Pitäydyn nesteissä: tarjolla on Märzen, paasto-olut Fastenbier sekä Rauchweizen.

Märzen on tuttua turvallista ja herkullista, mutta myös yllättävän erilaista suoraan suoraan tynnyristä laskettuna. Vaikuttaa selvästi kuivemmalta ja ennen kaikkea selvästi katkerammalta. Hämmästyttävän raikasta ja hedelmäistäkin, maltaisuus on äärimmäisen pyöreää ja pehmeää. Savuisuus on voimakasta, mutta ehkä vähemmän ”kinkkuista”. Jälkimaku on silti hyvinkin savuinen. Omnom!

Fastenbieriä liikkui taannoin ainakin Helsingissä, jossa onnistuin tämänkin maistamaan. Eipä kyllä harmita yhtään uusia kokemusta. Suodattamatonta, todella likaisen punaruskeaa. Tuopin pohjalle jää reilu hiivakerros. Kinkkuista savua ja tervaisuutta piisaa. Tuoretta hiivaisuutta ja selvää humalan yrttisyyttäkin. Valtavan maltaista, mutta ei juurikaan makeaa: tämä on se juttu. Katkerahko ja hieman hiivaisen nihkeä loppu. Ihmeen kepeältä ja raikkaalta tuntuu – tätä kai se tuoreus sitten teettää. Kelpaa tässä paastota.

Rauchweizen yllättää täysin: tämä on aivan selvästi parempaa näin paikanpäällä, vaikka pullosta tuleekin. Ulkonäkö hipoo täydellisyyttä, niin houkuttelevan punaruskeaa ja paksuvaahtoista tämä on. Tuoreen vehnäleivän tuoksu on huumaava, savuisuus pyysyy taustalla tässä vaiheessa. Banaanisuutta ja hyvin mausteista hiivaa, ehkä neilikkaa ja aavistus tiukkaa pippuria. Maltaan maku on aivan superlatiivisen pyöreää ja täyteläistä, jälleen yllättävän kuivaa. Lievä kuivahedelmäisyys lisää monimuotoisuutta ja savuisuus iskee kovaa vasta jälkimaussa. Jos joku sanoo löytävänsä pehmeämmän oluen kuin tämä, niin en usko.

Brauerei Fässlä
Vain muutaman korttelin päässä hostellistani on kaksi kivenkovaa panimoa oluttupineen vain kadun leveyden etäisyydellä toisistaan. Toiseen niistä, eli Fässlaan, poikkesin ensimmäisenä iltana. Suuri oluttupa jakautuu moneksi erilliseksi huoneeksi ja porukkaa on paljon liikkeellä. Tynnyristä lasketaan Golden Pilsiä ja Lagerbieriä (helles).

Golden Pils
Kirkkaan kultaista, vaahtokukka on hieno mutta lakastuu vähitellen. Melko reilusti heinäisyyttä, yrttejä ja parfyymistä humalantuoksua. Jyväisen kuivaa maltaisuutta. Pohjoisimpiin pilsein verrattuna tämä on selvästi leipäisempi, tukevampi ja siis hieman makeampi. Katkeruus on miedompaa, mutta jälkimaku on kuitenkin varsin piristävästi humalainen. Kuohkeaa ja tuoretta.  Aikaisemmin kebabluukusta nappaamani ruokahirvitys (kaikkien aikojen rasvaisin taikinarulla, sisässä tönkkösuolaista juustoa ja pinaattia) kuvottaa vielä sen verran, että en ehkä siksi saanut tästä kovin kovia kiksejä. PISTEET: 34/50

Lagerbier
Syvemmän kultaista, kirkasta, ilmavasti ja hieman saippuaisesti vaahtoavaa hellesiä. Todella tuore, leipäinen ja lähes kermatoffeisen maltainen ja aivan aavistuksen hedelmäinen tuoksi. Herkullista, mehukkaan leipäistä mallasherkkua. Pieni katkeruus lopussa piristää. Yksinkertaisuudessaan mielettämän hyvää. PISTEET: 40/50

Zwergla Dunkel
Tämä tarjotaan pullosta. Tumman meripihkainen väri, kirkasta. Mielenkiintoinen, kuivan ja hieman hapahkon paahteinen maltaan aromi, hedelmäisyyttäkin on ja ruohoisen parfyymistä humalaa. Runsaan leipäinen ja hieman hapan maku. Hieman nihkeän kuiva loppu on aavistuksen kuivahedelmäinen ja aavistuksen katkera. Mukavan maltainen dunkel. PISTEET: 33/50

 Päivä 2.

"Uusi päivä, uudet riennot. Ensin kiertelin pitkään kaupungissa. Ajauduin huomaamattani lähelle Greifenklaun panimoa, joten kipusin jyrkän mäen perille asti huomatakseni paikan olevan suljettuna koko vierailuni ajan. Jatkoin matkaani joen halkomaan kaupunginpuistoon ihmettelemään mielenkiintoista lintuelämää. Olisi pitänyt ottaa kiikarit ja Lintuopas mukaan. Nyt jäin useampi uutukainen laji tunnistamatta, enkä saanut kaikista kuviakaan. Onneksi olutpinnat ovat vähän helpompia hoidettavia, joten seuraavaksi lähdin bongaamaan Mahrs Bräun oluet."

Mahrs Bräu
Vartin kävelymatka hostellilta vie vähän vähemmän pittoreskiin kaupunginosaan. Mahrs ja Keesman ovat täällä naapureina Spezialin ja Fässlan tapaan. Mahr´silla on sisuksiltaan tuma ja perinteitä henkivä oluttupa. Seinäkello lyö ja vanha lankapuhelin pirisee. Nuori ja riuska tarjoilijatar puhuu onneksi sujuvaa englantia. Kourallinen ilmeisiä kantiksia nauttii hyvästä oluesta ja toistensa seurasta. Väkisin käy mielessä, että kyllä tällaisiin paikkoihin pitäisikin tulla nimenomaan porukalla viihtymään. No, ehkä joskus. Helles lasketaan suoraan tynnyristä. Ungespundet, perusvehnä ja kausiolut Weisse Bock tarjotaan pullosta.

Mahrs Ungespundet
Melko tumman kultaista ja sameaa, kaato synnyttää kermaisen ja hyvin paksun vaahdon. Tuoreen hiivaleipäistä ja heinäisesti humaloitua tuoksua. Maku on runsaan leipäinen, keskimakea ja aavistuksen hapahko. Maltaisuus leviää upeasti koko suuhun. Loppua kohti kuivuvassa ja kohtalaisesti katkeroituvassa jälkimaussa on selvää hiivaista nipistelyä ja viipyilevää maltaan makua. Oikein hyvää. PISTEET: 38/50

Hell
Juuri korkatun tynnyrin ensimmäisiä laskuja. Kultaista, löysän pitsisesti vaahtoavaa. Reilusti yrttisyyttä, maltaista makeutta ja jyviä. Hyvin leipäisä, keskimakea ja jälleen hieman kermatoffeeta muistuttava maku, katkeruutta on hyvin kevyesti. Suutuntuma on silkkisen pehmeä. Taattua laatua. PISTEET: 38/50

Weisse Bock
En uskaltanut olla kokeilematta, tiedä missä ja milloin tätä on seuraavan kerran mahdollista maistaa. Tummaa, colajuomaa muistuttavaa ja vaahtonsa nopeasti kadottaavaa vehnäpukkia. Voimakkaasti vehnäinen tuoksu erittää reilusti purukumimaista/viinikumimaista, ylikypsän banaanista neilikkaista hiivaisuutta. Makeaa, maltaista ja pehmeästi paahteista vehnäisyyttä ja aavistus alkoholiakin. Hiivainen ja ylikypsän hedelmäinen jälkimaku on lähestulkoon karamellisen makea. Maltaisuus on valtavaa, mutta tässä on jo makeuttakin selvästi enemmän. Hiilihappoa on melko kuohuvasti. PISTEET: 36/50

Brauerei Spezial
Toinen savuoluista tunnettu panimo on seuraavana vuorossa. Oluttupa on melko pelkistetty, seiniä koristavat sarvitrofeet ja kaakelitakka puskee lämpöä. Tynnyristä lasketaan Ungespundetes, ja savustettu Lager. Pullosta saa Märzeniä ja vehnää.

Spezial Ungespundetes
Utuista, vaalean kultaista, saippuaisen kuohkeaa vaahtoa. Hiivainen ja hyvin kuivasti jyväinen tuoksu, leipäisyys on vähäistä. Heinäisen parfyymistä humalaa mukavasti jo tuoksussa. Hyvin kuiva ja jyväisen maltainen, aavistuksen kermatoffeinen maku. Katkerot ja pieni hiivainen happamuus nappaavat upeasti kitalakeen jälkimaussa. Todella raikasta herkkua. PISTEET: 40/50

Märzen
Tynnyrissä olisi ollut kevyempää savulageria, mutta päädyin kuitenkin Märzeniin lähinnä Schlenkerlan Märzeniin verratakseni. Punertavan ruskeaa, reilusti kuohuvaa vaahtoa. Voimakaasti kinkkusavuinen, hieman tervainen ja myös aavistuksen hedelmäinen aromi. Jykevä mallaspankki on ilahduttavan kuiva ja vain hieman leipäinen. Yrttinen humalointikin pääsee savuverhon läpi jotenkin. Maltaisuus viipyilee suussa todella pitkään pehmeän savuisena. Tässäpä oli aivan erinomainen savuolut. PISTEET: 42/50

Klosterbräu
Panimo ja oluttupa ovat paraatipaikalla aivan joen rannassa. Luulin jo paikan olevan kiinni, mutta löytyihän se oikea ovi lopulta. Melko hiljaiselta vaikuttaa vielä, mutta lähes jokainen pöytä näkyy olevan varauksessa iltasella. Ilmeisesti Klosterbräu on siis suosittu ruokailupaikka. Täällä oluet lasketaan normaalista hanasta, ei tynnyristä.

Bamberger Gold Pils
Kirkasta ja saippuaisvaahtosta pilsiä. Voimakasta heinäisyyttä ja samalla vahvaa maltaan tuoksua. Kuivaa ja mukavan maltaista, melko rapeaa humalaa. Jyväisen kuiva pilsmaltaan maku viipyilee suussa yhdessä katkeroiden kanssa mukavasti. Keskitäyteläinen ja vähän kuohahtavan happoinen suutuntuma. Raikas ja varsin maukas, mutta ei mikään hop headin märkä uni. PISTEET: 33/50

Braunbier
Suodattamaton pullodunkel. Meripihkaisen värinen, melko kirkas. Kuohkea vaahto kutistuu kermaiseksi. Hieman yrttistä humalaa ja hiivaisuuden tuntua, kuivaa maltaisuutta ja kuivahedelmiä. Maku tuntuu ihmeen tyhjältä alkuun, mutta miellyttävä maltaisuus nousee lopulta ja jo tutuksi tullutta, kermaista maltaan makeuttakin alkaa löytyä. Melko pehmeää ja liukasta, mutta kyllä tämän pullotetuksi huomaa. PISTEET: 34/50   

Päivä 3.

"Pyykinpesu ja tämän kirjallisen työn päivittäminen vievät aikaa ja aamuherätyksestä huolimatta pääsen liikkeelle vasta pitkälle puolen päivän jälkeen. Suurin osa paikoista alkaa kuitenkin olla jo tsekattuna, joten viimeisenä päivänä voi ottaa löysin rantein. Alkuun harrastin pientä reippailua kaupungin jyrkillä kujilla ja pidin Fastenbierin mittaisen fiilistelysession Schlenkerlassa. Piti kokeilla myös pubimaailman tarjottavaa."

Eulenspiegel
Leppoisa pubi aivan ydinkeskustassa. Hanojakin saksalaisittain melko monta, rapiat puolenkymmentä ainakin listan perusteella. Buttenheimin St. Georgenbräu on selvästi suurimmassa roolissa, suodattamattomista on saatavana Landbier ja Keller.

St. Georgenbräu Keller
No nyt se savituoppi sitten tuli pöytään sisällään ilmeisen sameaa ja kevyelti vahtoavaa Kellerbieriä. Vähän odottelin näitä käytettäväksi oluttuvissakin, mutta rekvisiittaa näyttävät nämä perinteiset astiat niissä olevan. Hiivainen, hieman hedelmäinenkin, kuivahkoa maltaisuutta ja yrttivivahteinen humalan kosketus. Kuivaa, hyvin hiivaista tavaraa, humalointi on kohtalaisen vahva ja pureva. Tuntuu suussa vähän ohuelta ja paperiseltakin paikallisten suuruuksien jälkeen. Hiivaisuus ja katkeruus viihtyvät silti suussani mukavan pitkään. Ihan jees. PISTEET: 30/50

Brauerei Keesmann
Jälleen uusi panimotuttavuus, siis aivan Mahr´sia vastapäätä. Oluttuvassa on vaihteeksi melko vaalea yleisilme ja ensimmäistä kertaa päiviin näyttäytyvä aurinko paistaa sisään. Suurin osa pöydistä näyttää täälläkin olevan varattuna kuudesta eteenpäin, mutta tuntia ennen tilaa vielä riittää.

Sternla Lagerbier
Puolitumma, punertavan meripihkainen lager. Melko suurikuplainen vaahto. Humalointi tuntuu yrttisenä ja erikoisen parfyymisenä, tai sitten osa tästä makeasta hedelmän vivahteesta saattaa kyllä tulla hiivastakin. Keskimakeaa, kohtalaisen maltaista ja kevyelti humaloitua. Melko pehmeää, mutta jälkimaku ei huumaa parhaiden tapaan. Pieni nahkeus vaivaa. Ei huikaise kivenkovassa seurassa, mutta kyllä tämä varsin pätevä olut silti on. PISTEET: 30/50

Herren Pils
Väriltään vaalean kultainen ja vaahdoltaan ohuehko mutta kermainen. Tuoksussa on heinästä humalaa ja pehmeää maltaisuutta. Maku on aluksi melko tylsä, mutta kuiva jyväisyys tiivistyy jälkimaussa. Melkolailla peruskamaa. PISTEET: 25/50

"Löysin hostellista pari nuorta australialaista olutturistia, jotka kiertävät kaupunkia toista päivää. Mukava yhteensattuma. Kun vielä huonekavrikseni ilmaantnut Etelä-Afrikan vahvistus lisätään joukkoon, muodostimme varsin pätevän nelihenkisen iskuryhmän viimeisen Bambergin iltani varalle. Aussit halusivat käydä tsekkaamassa Schlenkerlan ja Ambräusianumin, mikä sopii minullekin. Ensimmäinen savuolutkokeilu oli etelän ihmisille mieleinen. Lähes Schlenkerlan vieressä sijaitseva Ambräusianum puolestaan tuntuu panevan huomattavasti keskinkertaisempaa olutta."

Ambräusianum
Siistissä ja viherkasveilla viihtyisäksi sisustetussa oluttuvassa panimolaitteiston laitettu hienosti näytille.  Tarjoilija puhuu sujuvaa englantia.

Hell
Hyvin sameaa, vaalean keltaista olutta. Saippuainen vaahto lässähtää vauhdilla. Hedelmäisen hiivainen ja imelä, melkein vierremäisen sokerinen maltaan tuoksu. Kevyesti heinäisyyttä pöllähtää jostain taustalta. Makeaa, jotenkin ihmeen keskenkäyneen oloista. Lopun yrttinen katkeruuskaan ei riitä nostamaan tätä kummallista lageria lentoon. PISTEET: 25/50

Dunkel
Kuohkea vaahto katoaa nopeasti utuisen meripihkanruskean oluen pinnalta. Hiivaisuutta on tuoksussa reilusti ja edellisen tapaan myös makeaa hedelmäisyyttä/parfyymisyyttä. Keskimakea ja melko ohut, lievä vierremäisyyskin taas häiritsee. Kokonaisuus ei yllä lähellekään kaupungin parhaiden panimoiden suorituksia. PISTEET: 25/50

"Nyt olen sitten saanut maistella ja haistella Bambergin olutkeitaan meininkiä henkilökohtaisesti. Jokunen mielenkiintoinen paikka jäi vielä käymättäkin, mutta pitää jättää jotakin myös tulevaisuuden varalle. Semmoinen fiilis nimittäin jäi, että tänne varmasti palaan vielä joskus. Bamberg ei ehkä tarjoa mitään mullistavaa desilitran maisteluannoksia jahtaavalle himotikkaajalle, mutta syvälle normikansaan juurtuneesta panimo- ja oluttupakulttuurista kiinnostuneelle elämysmatkaajalle se on mielestäni ihanteellinen matkakohde. Olut on keskimäärin erinomaista, halpaa ja kulissit ovat enemmän kuin kohdallaan. Suosittelen lämpimästi kaikille! Seuraavaksi suuntaan valtavien oluttupien ja biergarteneiden kaupunkiin, jossa myös maailman ylivoimaisesti suurin olutfestivaali vuosittain järjestetään. Varmaan jo hoksasittekin, että raiteet vievät kohti Münchenia."