Norjanpoikien Imperial Stoutin ensimmäinen keitos sai osakseen melkoista suitsutusta vähän sieltä ja täältä. Valitettavasti en koskaan tuota nektaria saanut maistaa. Tieto toisen keitoksen saamisesta Alkon vakiovalikoimiin aiheutti melkoista supinaa ja kovia odotuksia oluthörhöjen keskuudessa. Pitihän sitä usempi pullo itsekin ostaaa kypsyteltäväksi. Toinen painos ei sitten saanut yhtä innostunutta vastaanottoa, salmiakkikossuksikin tätä monet haukkuivat. Itsekään en aivan täysin vakuuttunut parin maistelukerran perusteella oluen lähes polttavasta alkoholisuudesta ja suolaisesta paahteesta, vaikka hyvä olut kyseessä onkin. Nyt on taas uusintamaiston aika, kun kaveri toi pullon jaettavaksi. Etiketissä annetaan varsin erikoisesti "parasta jälkeen -suositus" syksyksi 2009. Olisiko kypsynyt?Dark Horizon 2 on väriltään sysimusta, niukka vaahtorinkulakin on tumman suklaanruskea. Tuoksua hallitsee tukeva maltaisuus, salmiakkinen ja vähän tervainen paahde sekä vahva kahvi. Humalaa ei juuri erotu, alkoholia jossakin määrin. Maku on aluksi melko suoraviivainen, voimakkaan suolainen, ja alkoholin polttama, todellakin vähän salmarimainen vaikutelma tästä syntyy. Näin voimakas salmiakkisuus peittää varmasti paljon alleen. Jälkimaku pelastaa kuitenkin paljon, siitä löytyy reippaasti hapahkoa kahvinpapua, tummaa suklaata ja melko pehmeä katkerohumalointi. Tumma hedelmäisyys tuntuu vähän lisäänyneen ja alkoholisuus pyöristyneen aavistuksen. Humalointikin on jo selvästi vaisumpaa kuin tuoreessa, varsinkin tuoksusta tämän huomaa. Täyteläinen suutuntuma on melko tahmea ja melko alkoholinen. Makeustaso on suunnilleen entisellä tasolle, enkä oikein usko tämän juuri kypsytyksessä enää muuttuvan. En kyllä odotellutkaan mitään erikoisia tapahtuvan, makeutta kun ei tuoreenakaan ollut ylenpalttisesti. Tietyiltä osiltaan ihan mukava olut, joka sopisi varmasti parhaiten juotavaksi vaikka talvisen hiihtolenkin päälle. Klassikkoainesta tästä ei kuitenkaan löydy hakemallakaan. Pisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti