Kotiolutta: Mennyttä ja tulevaa

Blogistin kesäkuu on lähtenyt vaisusti käyntiin. Töissä on kiirettä ja ilmenipä vähän muutakin ankeutta, mikä laimensi tilapäisesti intoa kirjoitteluun. Jospa tästä taas piristyisi. Ja onhan tässä tietysti touhuttu oluthommia kaikesta huolimatta, niinpä pieni päivitys menneistä ja vähän tulevistakin on paikallaan.

Mitään mullistavia oluita ei ole viimeaikoina suuhun sattunut. Alkon kesäuutuuksista Anchor Steam oli ihan kiva, Weihenstephaner Pils ei oikein iskenyt. Leskisellä en ole ehtinyt käydä sen paremmin kuin muihinkaan pubeihin. 15 tunnin työpäivän jälkeen Ounasjoen törmällä nautiskeltu Urquell taitaa olla parasta vähään aikaan.

Hääsahti valmistui ja onnistui alun hankaluuksista huolimatta ihan mukavasti. Menekkiä oli kohtalaisesti ja jäihän sitä vielä kotiintuomisiksikin. Tietämättömyys taisi estää monia vieraita edes maistamasta. Yllättävän huonosti tuntuu edes vanhempi väki enää sahtia tuntevan. Luulivat maistamatta kiljuksi. Positiivistakin palautetta tuli, kuulemma oli mukava saada pitkästä aikaa sahtia. Nuorisossa on tulevaisuus, sen todistivat taas biologikaverit lipittämällä juomaa kiitettävällä tahdilla. Mutta nehän jo tuntevatkin meikäläisen tuotokset. Alapuolen kuvissa poseeraavat sahdin lisäksi blogisti (se jonka tukka keskittyy yhteen suikaleeseen) ja toinenkin biologi.

Tapaus Saison oli melkoinen murheenkryyni. Uusi mäskäinlaatikko osoittautui viimeistään nyt osittain sudeksi tehokkuuden jäätyä jo kolmatta kertaa peräkkäin luvattoman alhaiseksi. Aiottu 18 l:n satsi kutistui 12 l:aan. Käymisvaiheessa syntyi lisää ongelmia. Saisonhiivat ovat tunnetusti vähän ranttuja ja saattavat lopettaa sokerien ahmimisen turhan aikaisin ilman selvää syytä. Näin kävi myös minulle. Reilun viikon hiivaamisesta OG oli vielä lähellä 1,050:ä. Päätin hiivata tekeleen uudelleen neutraalilla SafAle Us-05:lla pelastaakseni mitä enää pelastettavissa ehkä olisi. Pari viikkoa uudesta hiivasta ja lukemat olivat sitten yllättäen tippuneet 1,020:een. Tänään oltiin jo 1,012 tuntumassa, eli tavoite on saavutettu. Ja koko aikana en havainnut ainuttakaan kuplaa vesilukossa, mikä ihmetyttää eniten. Jotain todella hidasta siellä on kuitenkin tapahtunut. Tuoksu on nyt erittäin hedelmäinen ja mausteinen ja jälkimaku kuivan saisonmainen. Pullotus on edessä viikonloppuna. Taisi siitä valmista tulla kuitenkin!

Lauantaina tai sunnuntaina on edessä jo pitkään suunnittelemani "huoneenlämpölagerin" pano. Juuri sain reseptin valmiiksi. Väänsin alkuperäisen idean reippaasti pilsnerin suuntaan, joten lopputuloksesta pitäisi tulla aika pervo hybridi. Nimesin reseptin alkuperäisestä vähän poiketen Uncommonly Pissed-Off Pils:ksi kuvaamaan viimeaikojen tunnelmia :D Saisonin käymisongelmista viisastuneena pistin tänään startterin aluille. Elämme mielenkiintoisia aikoja.