18.4.2013

Kotiolutta pöntössä: Predatory Brewing Oil Spill Imperial Stout

Melko monta vuotta piti puuhastella, ennen kuin sain kokeiltua imperial stoutin panemista. Ei vain ole aikaisemmin riittävästi kiinnostanut, sillä omaan suuhuni kaatelen näitä synkkiä mallaspommeja varsin harvakseltaan. Normaalissa käytössä suosin selvästi keveämpiä ja raikkaampia oluita. Talven/kevään antoisan panimokauden lopksi halusin kuitenkin panna jotakin suurta, joten tähän saumaan oli hyvä pistää IS käymään. Kun jokus syksyllä palaan takaisin Ouluun, niin teoriassa oluen pitäis olla sopivasti kypsää.

Maltaita oli reilusti varastossa ja halusin välttää sokerin lisäämistä sekä loputonta kiehuttelua, joten kokeilin tuplamäskäystä. Tekniikan ideana on käyttää PALJON mallasta, jakaa se kahteen erään, mäskätä ensimmäinen vierre vain aavistuksen huudellen ja käyttää saatua vierrettä toisen mallaspuoliskon mäskäämiseen. Loppu as usual. Kokeilleet olvat valitelleet ankeita hyötysuhteita, mutta optimistina päätin silti yrittää. Lähdin hakemaan ominaispainoltaan 1,100 kantavierrettä.

Viljavainioilta korjasin imppiä varten pale alea, paahdettua ohraa, black maltia, caramunichia, special b:tä ja mausteeksi itse paahtamiani kaurahiutaleita. Laskin hyötysuhdetta reippaasti normaalista, joten maltaita kertyi rapiat 11 kg, siis lähes 6 kg/mäskäys. Koska kaikki sokeri tulee maltaista, pitäisi näillä ominaispainoilla tuloksen olla melko paksua tavaraa. Humalointia saa siis olla reilusti makeutta leikkaamassa, joten kalkuloin Magnumia, Chinookia ja Citraa 85 IBUa.

Mäskääminen tuntui sujuvan kattilassa mallikkaasti. Vähän karulta tuntui kipata vajaasti huuhdeltu ensimmäinen mäski biojätteeseen, mutta eipä sitä tässä tilanteessa ollut mahdollista hyödyntää (esim. kevyemmän oluen vierteenä tai starttereina). Toinen mäski olikin sitten todella paksua puuroa, jonka sekoittelussa olivat käsivarret tiukilla. Suodattuminen oli näennäisesti normaalia, mutta loppua juokseva vierre muuttui huomaamatta turhan laihaksi. Joko mäskäyksen tehot olivat luokattoman huonot, tai tahmean mäskin kunnollinen suodattuminen olisi vaatinut sekoittelua. Veikkalisin jälkimmäistä skenaariota. Nyt tein homman normaaliin tapaani jatkuvalla huuhtelulla. Koska normaaliin 20 l satsiin ja vahingossa vähän enempäänkin vaadittava vierremäärä ja oli jo kattilassa, tiesin tavoitellun OG:n 1.100 jäävän haaveeksi tunnin keitolla. Illaksi oli pakko ehtiä muihin hommiin, joten ehdin keitellä vain 75 min. Tuloksena pöntössä vajaat 20 l. ominaispainoltaan 1.092 vierrettä. Paljonhan tuokin on, mutta olisin ne puuttuvat pinnat mielelläni mukaan ottanut. Laskin oluen Fish Bum Alen hiivakakun (WLP 007 Dry English Ale) päälle, ilmasin niin paljon kuin lihasvoimat antoivat myöten pönttöä ravistella ja siirsin lopulta viileään käymiskaappiin. Käyminen alkoi lähes välittömästi ja minä lähdin reissuun.

Myöhemmin kotiin palattuani kämiskaapissa oli pahaenteisen hiljaista, joten pelonsekaisin tuntein avasin oven. Päästämäni ölähdykssen täytyi varmaan olla jotakin huutonaurun, ankaran kiroilun ja nyykhytyksen välimaastosta. Pöntön kansi oli käytännössä räjähtänyt paikoiltaan ja kaapin sisäpinnat olivat mustien roiskeiden vuoraamat. Raivolla käyvä olut puski paksua vaahtoa pöntöstä kaapin lattialle. Kamera ei valtettavasti käynyt mielessä, vaikka kerrankin olisi todella ollut jotakin kuvattavaa! Osittain laiskuuttani en ollut viritellyt ilmalukon tilalle ylivuotoputkea eli ns. "blow-off tubea", mutta rehellisyyden nimissä en edes uskonut vajaan 20 l erän puskevan 30 l pöntöstä pihalle. Siivousurakka keskellä yötä oli ikimuistoinen. Virittelin nyt sen ylivuotoputken, löin kannen kiinni ja kaaduin rättiväsyneenä sänkyyn ja näin unia ylitsevuotavista käymispöntöistä. 

Seuraavan aamun tunnelmiin pääsee kertaamalla edellisen kappaleen alkuosan. Eipä paljoa ylivuotoputki auttanut! Nyt siivoaminen vitutti huomattavasti enemmän. Vuorasin kaapin paperilla ja otin pöntön kannen pois. Iltapäivällä olut rauhoittui ja alkoi mahtua pönttöön. Nyt käyminen on jo hyvin seesteistä ja ilmalukko on paikoillaan. Mittaus kertoin käymisen olevan jo loppusuoralla. Nyt olut saa muhia rauhassa kuukauden, kunnes pullotan sen juuri ennen Utsjoelle häipymistä. Semmoin oli panokauden lopetus! Kuin toimintaleffasta :) Haikeudella odottelen jo seuraavaa kertaa, joka koittanee joskus puolen vuoden päästä.

Panemisiin!

1 kommentti:

  1. Ihan kunnioitettava OP tuo 92:kin täysmallasoluelle.

    VastaaPoista