14.1.2013

Kotiolutta pöntössä: Predatory Brewing The Dark Side of the Farm

Kotipanimon päivitys kaikkine vaikeuksineen on onnellisesti takana päin ja lauantaina päästiin herkuttelemaan - ei valmiista oluesta vaan panopäivästä uusilla välineillä. Kotiolutharrastuksessa jos missä matka on yhtä tärkeä kuin määränpää. Uusien välineiden lisäksi päivä poikkesi normaalista muutenkin. Sain nimittäin vieraita Tomb Lake-kotipanimon herra Hautamäen muodossa. Pitkä päivä kului turistessa sen verran vauhdikkaasti, että keiton viimeminuuteilla piti ottaa jo pari juoksuaskeltakin. Kameraakaan en muistanut käyttää koko päivänä.

Panemani oluen resepti pyöri mielessäni jo pitempään, ja lopulliseen muotoonsa rustasin sen tavoilleni uskolliseen tyyliin vasta panoa edeltävänä iltana. The Dark Side of the Farm on vaihteeksi vähän kokeellisempi resepti: Dark Farmhouse Style Ale, Black Saison tjsp. Saisonin kuohkea kuivuus, hedelmäisen mausteinen hiivaisuus ja reilu humalointi yhdistettynä paahtomaltaisuuteen toimii ainakin mielessäni kuin Cascadian Dark Ale konsanaan. Nimi on paitsi väkinäinen väännelmä eräästä rock-klassikosta (kukaan ei varmaan arvaa...), myös osa etiketti-ideaa. Yritän saada etiketin jonkun piirtotaitoisen toteutettavaksi ja toki myös tänne nähtäväski piakkoin.

Reseptin maltaisen selkärangan muodostaa pilsmallas, johon haen pyöreyttä ja aromia Munich II ja Melanoidinmaltailla. Liki musta väri ja toivottavasti tuntuva, mutta ei ylidominoiva paahteisuus tulevat mustamaltaasta ja Carafa II Specialista. Useimpien belgioluiden tapaan reseptissä on myös sokeria, tässä tapauksessa sekä vaaleaa että hyvin tummaa Jaggerya (palmusokeria). Sokerin ideana on saada oluen käymisaste korkeaksi ja taata siten petollisen kepeä juotavuus suhtessa alkoholimäärään (~ 6,5-7 % tässä tapauksessa). Jaggery on myös todella aromikasta ja koostumuseltaan lähes kermaisen pehmeää. Aivan eri kamaa kuin valkoinen pöytäsokeri. Jaggerya löytää lähinnä etnisistä kaupoista, kannattaa ehdottomasti testata! Nostin tumman oluen katkerot normaaleja saisoneita korkemammalle 76,2 IBU:n. Lajikkeina ovat Simcoe ja East Kent Goldings, eli aivan perinteisillä linjoilla ei tässäkään mennä. Painotin reilusti loppuvaiheen humalointia, joten aromia ja flavoria pitäisi löytyä. Lisämausteeksi heitin kattilaan hieman mustapippuria. Hiivana on minulle ennalta tuntematon Wyeast 3726 Farmhouse Ale, joka on tunnettu paitsi voimakkaan esteris-fenolisen käymisarominsa lisäksi mieltymyksestä korkeisiin lämpötiloihin. Käymisalue ulottuu jopa 35 asteeseen. Liian matalissa lämmöissä saattaa käyminen kestää ikuisuuden tai loppua tyystin. Niinpä hiivasin 22 asteessa, eristin käymispöntön ja tuuppasin käymiskaappiin. Kaapissa odottikin alle vuorokauden päästä mukava yllätys: suorastaan raivokkaasti käyvä olut. Melkoista turbohiivaa tuntuisi olevan. Annoin lämmön nousta vain kevyesti jarrutellen 2 vrk aikana 27 asteeseen, jossa olut saa puolestani käydä loppuun. Tuoksu on tässä vaiheessa hieman banaanisen pippurinen ja neilikkainen.

Uudet välineet toimivat jopa yli odostusten. Tuntui luksukselta kerätä kerrankin tarpeeksi vierrettä ja vielä yhteen kattilaan! Kaasupoltin ei haissut käytännössä enää ollenkaan. Lämpösuojaus hoitui näppärästi parilla ohuella kivivillalevyllä. Tehoja löytyy nyt vähintäänkin rittävästi. 27 litran kiehuminen alkoi ~30 minuutissa ja kunnon rolling boiliin riittää puolet tehoreserveistä. Lämmintä riittää myös kämpässä, mutta höyrystä ei ole haittaa kunhan muistaa raottaa ikkunoita ja huudattaa liesituulentinta. Paistosuojaa isosilmäisemmästä rosteriläviköstä (tai oikeastaan kahdesta) kattilaan rakentamani "Hop Taco" suodatti vierteen nopeasti ja tukkeutumatta ainakin näin pellettien ja käpyhumalien yhdistelmällä. Koska nyt myös keittokattilassa on hana, onnistuu nesteiden siirtely kokonaan letkuilla. Uusi systeemi tuottaa vähemmän tiskiä ja lattioiden kuuramista, joten loppusiivoilujen jälkeen oli helppo huokaista tyytyväisenä. Nyt homma toimii haluamallani jouhevuudella!

Tästä on hyvä jatkaa. Parin viikon päästä taidan panna alulle kellerbierin. Siinä onkin taas haastetta kerrakseen, sillä luvassa on keittomäskäystä. Dick & Creep's IPA on pullokypsynyt reilun viikon, joten pian pääsen sitä maistamaan. Juttua koemaistosta on tulossa pian.

Panemisiin!

1 kommentti:

  1. Kumosin muutama päivä sitten "Tumman Saisonin" ja hyvin toimi, kyseessä oli tämä:
    http://www.ratebeer.com/beer/stillwater-import-series-vol-2-a-saison-darkly/129705/

    -muovituoppi

    VastaaPoista